Rauni – ajatuksesta mekoksi – Kammo Design's blog

Idea Rauniin on oikeastaan jo aika vanha. Muistan suunnitelleeni ensimmäisen version mekosta jo muutama vuosi sitten koulussa. Se ei tietenkään ollut täsmälleen samanlainen, vaan on hioutunut vuosien mittaan nykyiseen muotoonsa. Muistan idean lähteneen ajatuksesta naisellisesta mekosta, jossa jokin huomaamaton yksinkertainen yksityiskohta korostaisi naisellisuutta. Muutaman eri version jälkeen tykästyin Rauni-versioon. Paitsi että nimeä mekolla ei tietenkään vielä ollut. Työnimi oli tylsän arkisesti ”muotolaskosmekko”. Alunperin ajattelin tehdä vain itselleni kesämekon, mutta yrityksen tullessa kuvioihin, pääsi mekko mallistoon mukaan.

Idea Raunista sopii onnellisesti yhteen tavoitteeni kanssa käyttää pellavaa. Pellava sopii mekon materiaaliksi enemmän kuin hyvin ja sen luonne pääsee oikeuksiinsa mekon runsaassa helmassa. Lisäksi halusin kunnioittaa kangasta jättämällä helman reunan raa’aksi. Niin se voi ajan ja käytön myötä epätasoittua (?) ja pehmentyä, vaikka se uutena ehkä näyttääkin hieman karulta. Idea tähän taas tuli vanhasta kaulaliinastani, jonka olen joskus 10 vuotta sitten leikannut pellavasta ja jättänyt reunat huolittelematta. Nyt se on mun lempikaulahuivi; ahkerassa käytössä möyhiintynyt unelman pehmeäksi ja reunat on kevyesti hapsuuntuneet. Tästä tulikin mieleen, että täytyy johonkin kanavaan lisätä hieman omia kokemuksia pellavan vanhenemisesta.

Yksikään vaatehan ei tietenkään valmistu ilman pienintäkään ongelmaa. Tai ainakaan itse en ole vielä ihan niin pro. Muotolaskoksien sijaintia on säädetty ylös ja alas ja sivuille, leveyttä säädetty jne. Taskujen olemassa olon meinasin jo hylätä, koska halusin vetoketjun ehdottomasti sivuun ja näytti ensin siltä, ettei se mahdu taskun kanssa samaan saumaan, koska tasku uhkasi joutua liian alas. Vetoketjun pituudesta ei voi kuitenkaan nipistää kuin tiettyyn pisteeseen. Sitten totesin, että taskut on oltava. Itselleni 170cm pitkänä taskujen korkeus on oikein hyvä, mutta siskoni, joka on selvästi lyhyempi ja toimii minulle usein sovittajana (ja on ihan korvaamaton apu!), totesi vain niiden olevan hieman alhaalla. Koska en halunnut siirtää vetoketjua, koska en vain tykkää siitä selässä, tai luopua taskuista, niin näillä mennään. Ja toki yhden yllätyksen aiheutti myös pellava itse. Se nimittäin venyi sivusta sen verran, että helman muoto muuttui. Mutta tuo ongelma selvisi lyhentämällä mekon sivua hieman.

Nimi syntyi ideoidessa nimiä muillekin vaatteille, jotka ovat jo kaupassa. Keräsin kasan kiehtovia nimiä ja Rauni kuulosti niin sievältä, että halusin sen mukaan. Se jäi kuitenkin vielä korvan taakse, kunnes sitten jossain vaiheessa välähti, että: Mekko! Se näyttää ihan Raunilta! Tutkin vielä hieman Raunin hahmoa ja totesin, että vahvana naishahmona* se täydentää mielikuvaa Rauni-mekosta täydellisesti. (*Muinaisen suomalaisen taruston naiset aika pääsääntöisesti on vahvoja ja itsenäisiä naisia. Ja heitä on paljon.)

Valokuvausta pohdin pitkään. Olen ottanut tuotekuvat itse omaan työhuoneeseen järjestetyssä ”studiossa” ja niin tein tälläkin kertaa. Mutta halusin myös jotain kivoja fiiliskuvia, eikä niihin ollut mitään ideaa. Mutta koska metsä on aina hyvä idea, pyysin poikaystävääni avuksi ja lähdettiin kameran ja vaatekassin kanssa metsään. Vähän tuli kylmä hihattomassa mekossa maaliskuisessa metsässä, mutta kuvat oli hyviä. Tai siis ei käytännössä. Ne oli ihan tummia ja rakeisia. Kuvankäsittelyssä taisi muutama tunti vierähtää, kun mietin, että miten saan näistä sen näköisiä, että kehtaa jollekin näyttää. Koska en saanut kuvista ”aidon” näköisiä, päätin, että on parempi, että kuvat näyttää rankasti muokatulta kuin siltä, että on vähän yritetty. Lopputulos varmaan jakaa mielipiteet, mutta itse olen tyytyväinen. Omaan silmään kuvat näyttää maalauksellisilta ja värimaailma on liian erikoinen ollakseen todellinen. Kehtasi laittaa näytille.

Rauni mytologiassa
Raunin hahmo on hieman kyseenalainen ja hänestä on vaikeaa löytää tietoa. Ilmeisesti ainoa maininta hänestä on Agricolan Psalttarin esipuheessa, mutta tuo runo on hankalasti tulkittava.

Ja quin Kevekylvö kylvettin / silloin ukon Malja jootijn.
Sihen haetin ukon wacka / nin joopui Pica ette Acka.
Sijtte paljo Häpie sielle techtin / quin seke cwltin ette nechtin.
Quin Rauni Ukon Naini härsky / jalosti Ukoi pohjasti pärsky.
Se sis annoi Ilman ja Wdhen Tulon / käkri se liseis Carjan casvon.

”Rauni Ukon naini” voi tulkita esim. ”Rauni, Ukon nainen” tai ”Rauni-Ukon nainen”. Eikä taida sana ”naini” olla myöskään ihan kiistaton. Näin muistelisin lukeneeni joskus jostain… Erään tulkinnan mukaan Rauni tulee sanasta raudna (pihlaja), joka puolestaan on peräisin ruotsin kielisestä sanasta rönn (pihlaja). Ja näin ollen Rauni-ukko olisikin pihlaja-ukko. Mielikuva Raunin yhteydestä pihlajaan johtuu ilmeisesti siitä, että E. N. Setälä esitti tulkinnan, jonka mukaan Rauni on pihlajan personoituma. Joka tapauksessa Rauni hahmo vaatii vielä tiedon hankintaa. Kunhan kirjaston ovet taas avautuu, pääsen lainailemaan kansanuskosta kertovia kirjoja!

Löydät Raunin täältä